Vain Sanen elämää - (avoimia) suhteita, elämänfilosofiaa ja pohdintoja

Huomasin jo, että pitkä aika on kulunut edellisestä päivityksestä. Nyt sitten onkin aika pyöritellä vähän omia kuulumisia! Heinäkuu meni käytännössä omalla painollaan ohi, ja synttäritkin olivat. Ikää on jo 27 vuotta, joten nyt on sitten hyvä hetki joko tehdä elämässään jotain suurta tai sitten elää 80-vuotiaaksi asti riippakivenä jollekin. Onhan tässä vuosi aikaa, ja kohta alkavat yliopisto-opinnotkin taas kerran. Jos vaikka sitä jotain papereita saisi tänä vuonna mukaan, olettaen toki, että tuosta Tampereen yliopiston sivuilta löytää edes mitään kursseja. Aivan kaamea sekamelska se on, ja varmaan uudet fuksit ovat ainakin ihan kujalla sen kanssa. Ihmekös tuo, kun vanhemmat opiskelijat ja henkilökuntakin pyörittelevät päätään. Kuvaa Helsingin reissulta. Mutta sitten niihin kuulumisiin! Viimeiset pari viikonloppua ovat menneet väkevien aktiviteettien parissa. Perjantai 2.8 tuli moikattua paria kaveria Helsingissä, päästiin vaihtamaan kuulumiset ja nauttimaan kenties viimeisistä edes et...

Juhannus. Tuo ajankohta vuodesta, kun käytännössä kaikki suomalaiset ottavat irtioton arjesta, ja lähtevät joukolla joko mökkeilemään, festivaaleille tai muuten vain kauas arkisista askareista. Oma matka suuntautui Pohjanmaan suuntaan mökille pienellä kaveriporukalla. Tarjolla oli vaikka ja mitä kivaa aktiviteettia ja alkuun yllättäen juhannukselle harvinaisesti hyvää keliä! Ehdoton kohokohta matkalla oli palju. Se tuli lämmitettyä perjantaina. Toki siinä pienissä paljumarinaadeissa lämpötila karkasi välillä vähän liiankin korkealle, joten melkein päädyttiin keittämään sitten itsemme sijasta perunoita.. Paljussa on tunnelmaa Onneksi kylmät juomat viilensivät tunnelmaa sekä ennen että jälkeen paljun. Kuvituskuvaa kylmistä juomista. Omaan juhannukseen kuului myös saunomista, hyvää ruokaa (kaikki palo) ja pieniä seurapelejä ja seurustelua ihmisporukan kanssa. Osa porukasta rippasi vähän pahemmin ja osa vähän vähemmän, mutta hyvinhän tuo meni. Tosin sunnuntain paluumatka oli melko tuskalli...

  Suomi voitti MM-kisoissa kultaa, ja se näkyi kyllä viikon ajan ympäri maata erittäin vahvasti.  Itse aloitin juhlat jo varsinaisena mestaruuspäivänä 26.5.2019. Kertaakaan aiemmin ei ole ollut mahdollista lähteä asuinpaikan tai iän takia torille, mutta kolmas kerta toden sanoi! Paikalla oli varmaan lähemmäs 10 000 ihmistä, jotka tanssivat ympäri keskustoria Tampereella, ja osa heistä innostui kylpemään suihkulähteessä. Mörkö-huudot kaikuivat siellä täällä ja klassisia MM-biisejä hoilattiin jatkuvalla tahdilla. Meininki oli yhtä karnevaalia, ja kaikilla oli niin mukavaa.     rhdr   oznor Parasta oli kuitenkin se, että paikalla olleet ihmiset kokivat olevansa yhtä kansaa, ihonväristä, iästä, sukupuolesta tai uskonnosta huolimatta. Mitään vastakkainasettelua ei ollut, vaan kaikki olivat aidosti läsnä ja toistensa parhaita kavereita. Ei oltu perinteisiä sulkeutuneita suomalaisia! Viralliset torijuhlat Tampereella 2019 Mörkömerkki oli yksi komeimpia paikallaolijoita...

Eteenpäin on menty. T iiättekö sen tunteen, kun ootte sen harvasen kerran viihteellä, malja maistuu, ja alkaa rakastaa yhtäkkiä aivan kaikkia? Siin hyväs marinaadis tulee usein se olotila, et haluu rakastaa kaikkia, kaipaa läheisiä, haluu nähä kaikkii kavereit, tehä uusii tuttavuuksii. Järki katoaa täysin, mitään ei ole enää jälellä päässä paitti ne pari hengissä pyristelevää aivosolua?